YLE ja doubing

Yhtä vaikeaa, kuin Amerikkalaisissa TV-sarjoissa on käsitellä seksiä ja alastomuutta, on Suomessa käsitellä entistä urheilumenestystä ja doupingia. Varsinkin Ylen selostajat ovat ihmeissään tämän aiheen kanssa. Jos asiasta yleensä jotain mainitaan, niin se on aika usein muodossa: "80-luvun tapahtumat itä-euroopassa ja muualla" tai jotain vastaavaa hymistelyä.

Aihe tuntuu olevan traumaattinen muillekkin, kuin Yleläisille ja juuri siksi asiasta pitäisi puhua avoimesti. Vaikka oikeudessa päteviä "todisteita" ei olisikaan, niin onhan itsestään selvää, että nämä helanderit, lillakit, matikaiset ja muut olivat doubattu päästä varpaisiin. Miksei siitä siis voida avoimesti puhua? Mikäli joku pelkää oikeusjuttuja, niin silloin välttäisi vain suorien nimien mainitsemista.

Aiheesta puhuminen voisi olla aluksi vaikeaa, mutta kentis jo seuraava sukupolvi hyväksyisi sen totuuden, että puhtailla jauhoilla ei suomessakaan aikoinaan menty. Tämän myötä saavutusten arvo murenisi ja edelleen kenties doubbaaminen vähenisi - tai sitten ei. Kuitenkin tulisi tehdä urheilijoille selväksi, että "sylkykuppina olet, jos jotain otat". Tehdään sitten vaikka omat kisat näille kyborgeille ja niissä sitten liikkuisivat ne suuret rahat.

Mukava poikkeus asiassa on Eurosportin suomalaiset yleisurheiluselostajat. Vaikka hekään eivät aivan täysillä päästele, niin on varsin virkistävää seurata heidän keskusteluaan. Esim taannoin Gatlinista, kun tämä oli valmistautumassa satasen alkueriin: "tämäkin popsi aikoinaan amfetamiinia, hormooneja ja ties mitä nappeja ja siitä joutu jäähylle neljäks vuodeks. Nyt on tehny kovaa nousua ja toivotaan, että ei tällä kertaa väärillä lääkkeillä..." Juuri tän kaltaista luonnollista ja epäilevää kommentointia kaipaan Yleenkin. Sillä sitähän "kansankin suussa" esiintyy.